maanantai 2. maaliskuuta 2015

Lääkekiertee vanki

Heii lukijat... 

Nöyrä anteeks siitä ku oon laiminlyöny tätä kirjottamista.. Tässä taas tapahtunu vähä sitä sun tätä. Mutta pidemmittä pulinoitta asiaan.. 

Niiku otsikko jo antaa osviittaa nii tämä postaus kertoo mite tässä o taas jouduttu lääkkeide ja vaikutuste keskelle.. Jouduin aloittamaan taas sen saman rallin minkä jo tein 8v sitte ensimmäise kerra, joka jäi liia lyhyeksi. 

Sairastan tautia mihi MUN OMAT HORMOONIT JA nii passelit geenit o syypää. Viime viikolla ajoin töiden jälkeen Heinolaan kuulemaan "tuomioni" ja osasin jo matkalla arvailla, että pitkät hoidot taas tulossa jos ei muuta.. Ennuste siihi, että paranen täysin on hyvä, mutta suuri edellytys sille on tunnollisesti syödä tämä kunnon kuuri ilman suuria skippailua.. Hoidon kestoksi arvioitii tarpee tulle olevan vuosi. 

Ensimmäine kuukaus lähti sillä liikkeelle että popsitaa kortisoni- ja vatsansuojakuuri päälekkäin ja Huhtikuun alussa uus reisu naapuri kaupunkii hakemaa taas kahdet uudet popsittavat. Haittavaikutuksia olis enempi taikka vähempi, joista nyt o päällänsä mm. närästys ja väsymys. 

Tämä kiusallinen sairaus on aijemmi vaikuttanu niinki radikaalisti kuin HUONO itsetunto, epävarmuus siitä mitä ulkopuoliset ajattelee ja jos ajatellaan parisuhdetta että olenko riittävän hyvä? Kelpaanko mä varmasti? 

Nää o näitä elämän suuria kysymyksiä mitä o puitu edellisessäki suhteessa joka hikisesti kesti 4,5v. 

Se miten elämä tän hel****n taudi kanssa näkyy arjessa nii... joka aamu herätessä pelottaa katsoa itteää peilistä ja joutua toteamaa "Nonii" 
Jäätävä peittely enneku voi astua ovesta ulos. 

Lohduttavaa tässä on se, etten ole tässäkää yksin. Mulla on tuolla joku joka on luvannu pitää huolta ja seurata toisaalta tunnetilojani, jotka voi saaja ärsykkeen seuraavasta lääkkeestä mitä o tulossa. Suorastaan pelolla ootan mitä nämä lääkeyhdistelmät tuo ja miten se vaikuttaa minuun.

Toisaalta... Jos en käy tätä nyt läpi nii onko se sitte yhtää sen parempi, että kärsin jatkossaki.. enpä usko. Kyllä tää on sen kaiken arvosta, jotta paranen. 

Elän nykyääkin normaalia elämää, mutta siinä on vain nämä pari muuttuvaa tekijää koko ajan. Lääkkeet ja pitäisi olla koko lääkehoidon ajan ilman mitää alkoholia.. Tässä samalla tulee testii se miten hyvin voin vastustaa niitä kaikkia kiusauksia mitä ympärilläni on ja mitä mulla on jo kotona valmiiksi. 

Jännityksellä odottamaan seuraavaa postausta ja kuulumisia matkan varrelta! 

Kiitos ja kumarrus :)